Otavan opiston action-viikko käynnistyi odottavissa tunnelmissa. Tulevan viikon ohjelma oli pidetty meiltä melko pimennossa, joten odottelimme ihmetellen, mitä tuleman piti.

                  Maanantaina meille selvisi päällisin puolin, mitä tulisimme viikon aikana tekemään. Viikon tempauksen kantavaksi teemaksi paljastui kansalaisvaikuttaminen. Viikon ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului ryhmiin järjestäytymisen lisäksi omien kuvitteellisten kaupunkien suunnittelua. Lisäksi saimme kuulla, että tulisimme seuraavina päivinä larppaamaan kaupungissa, ja sen kautta alkavan ajaa erilaisten ihmisten etuja.

Tiistaiaamuna meidät lastattiin aamiaisen jälkeen bussiin. Lyhyehkö ajomatka vei meidät Mikkelin keskustan Naisvuoritalolle. Sieltä lyhyen infon jälkeen meidät lähetettiin eilen muodostetuissa ryhmissä kiertelemään kaupunkia, ja etsimään ihmisiä jututettaviksi. Ideana oli löytää ihmisryhmiä, joiden etua ja asioita voitaisiin jollain tavalla lähteä ajamaan. Ryhmät hajaantuivat; kohteita riitti kaupoista vapaa-ajan järjestöihin. Oman ryhmämme polku vei meidät Mikkelin Setlementti-yhdistykselle. Puolenpäivän kieppeillä opistolaisille oli tarjolla lounas Päämajankujan lukiossa. Sen jälkeen palasimme taas Naisvuoritalolle. Päivä jatkui artikkelien kirjoittamisella. Osa ryhmistä lähti vielä toiseen kohteeseen, oma ryhmämme päätyi Päämajan koulun ala-asteelle. Tämän jälkeen loputkin ryhmistä palasivat lähtöpisteeseen kirjoittamaan artikkeleitaan, höystäen niitä matkalla napsituilla kuvilla. Opistolle palasimme bussikyydillä noin kello puoli viisi.

                  Päivä oli kiireinen mutta palkitseva; loppukädessä jäi tunne, että oli todella tehnyt jotakin hyödyllistä.  

Keskiviikkona päivä alkoi samaan tapaan kuin edellisenäkin; opiskelijat bussiin ja suunta kohti Naisvuoritaloa. Tämän päivän pääohjelmaksi kerrottiin talojen valtaaminen. Ideana oli käydä töhrimässä liiduilla tyhjien talojen seiniin valtausmerkkejä, ei siis oikeasti mennä ovista sisään. Kun oli tarkoitus kokoontua Naisvuoritalolla uudelleen, loistikin Leevin johtama ryhmä poissaolollaan. Jonkun aikaa siinä ihmeteltyämme saimme kuulla, että porukka oli innostunut liikaa ja itse asiassa todella mennyt läpi aseman makasiinien ovista.

                  Kävimme jälleen syömässä, pohtien samalla mitä tehdä. Lopulta päätettiin että olisi parempi, jos kaikki lähtisimme makasiineille katsomaan, miten jatkaisimme tästä eteenpäin. Päästyämme sinne asti löysimme Leevin ja Leevin porukan ja auki olevat makasiinin ovet. Leikistä tulikin todellista. Rehtori oli ilmoittanut Leeville, että kaupungin virkamies tulee kertomaan meille mitä asialle tehdään, tämä virkamies ei koskaan saapunut paikalle ja paljastui, että tilanne on suunniteltu ja käsikirjoitettu. Opiston työntekijöiden johdolla mietimme mitä hylätyllä makasiini rakennuksella voisimme tehdä. Päädyimme erilaisiin ehdotuksiin ja tästä tuli aivan uusi projekti.

Torstaina ensimmäinen tehtävämme oli hoitaa kirjastoprojekti. Kävimme Naisvuoritalolla ja laitoimme kuvia erilliseen artikkeliin. Lähdimme kohti kirjastoa, matkan varrella mietimme, että kuinka paljon vanhoja tulee meidän luo opiskelemaan. Kun pääsimme kirjaston ovelle vanhuksia alkoi tulla sinne. Ensin viisi, sitten 10  ja loppujen lopuksi meitä kirjaston sisällä oli 20 ihmistä ja meillä oli pieni ongelma. Nuoria oli viisi ja tietokoneita neljä ja vanhuksia yli 20. Saimme onneksi apuja ryhmä3sesta jotka tulivat meidän avuksi. Joukot jakautuivat ja opettivat miten kännykkää tai tietokoneita käytetään. Kirjastoprojekti onnistui upeasti, vanhemmat ihmiset tykkäsivät ja meillä nuorillakin oli hauskaa. Aune jopa kävi koti käynnillä.

Lähdimme kirjaston opetustilaisuuden jälkeen hymyt naamalla takaisin Naisvuoritalolle. Sinne saavuttua viimeistelimme artikkeleita.

Tämä artikkeli on viimeinen ja kertoi meidän viikon tapahtumat.

Kiitos, kun seurasit meidän touhuja!

Terveisin, Ryhmä1